Kysy puheterapeutilta

Perinnöllisyys huolestuttaa

Suvussa esiintyy kielellistä erityisvaikeutta. Pitäisikö jo 1-vuotiaan kehitykseen kiinnittää huomiota?

1/2016
Verkkolehti kirjaimet3

Minulla on 1-vuotias suloinen ja iloinen lapsi, mut­ta hänen kehityksensä huolestuttaa minua. Hän on hyvin vuorovaikutuksessa ja innostuu, jos hänen kanssaan juttelee ja hassuttelee. Minusta kuitenkin tuntuu, että hän edelleen ymmärtää vain muutamia yksittäisiä sanoja. Hän ei esimerkiksi tunnista tuttuja esineitä tai leluja kotona. Hän on kyllä kiinnostunut omista leluistaan ja tykkää leikkiä niillä, mutta hän ei vielä osoita esineitä. Jokeltelukaan ei ole kovin moni­puolista, vaan lähinnä yksittäisiä tavutoistoja ja äänte­lyä. Eikö tämän ikäisen lapsen pitäisi jo alkaa jokellella monipuolisemmin?

Olen ymmärtänyt, että kielellinen erityisvaikeus on vahvasti perinnöllinen. Huoleni johtuu siitä, että meillä esiintyy suvussa kielellistä vaikeutta. Haluaisin tietää, milloin yleensä saadaan lähete puheterapiaan, miten kielenkehitys etenee tällaisissa tapauksissa ja miten voin itse tukea lapsen puheen ja kielen kehitys­tä kotona?

Ymmärrän hyvin huolesi sukurasitteen takia. On hyvä, että seuraat lapsesi kehitystä. On kuitenkin vaikea sanoa, miten kielenkehitys tulee etenemään. Ensinnäkin lapsen puheen ja kielen kehitys on aina yksilöllistä ja toiseksi, lapsi on täs­sä vaiheessa vielä niin pieni. Toiset lapset tuottavat sanoja jo vuoden ikäisinä, toiset taas pääsevät vauhtiin vasta lä­hempänä toista ikävuotta tai hieman sen jälkeen. Tärkeä osa lapsen puheen ja kielen kehitystä on varhainen vuoro­vaikutus. Kirjoittamasi perusteella lapsi nauttii yhteisestä vuorovaikutuksesta kuten hassuttelusta.

Mietit viestissäsi, miten lapsen kielenkehitystä voi tu­kea kotona. Tässä vaiheessa, kun lapsi on vielä niin pieni, tukitoimet ovat yleensä arkisia asioita: Vanhempi kiinnittää huomiota siihen, miten on vuorovaikutuksessa lapsensa kanssa. Voi olla yhteisiä laulu- tai loruhetkiä, katsellaan ja nimetään eri asioita ympäristössä sekä ihmetellään ja ”ju­tellaan” yhdessä. Tärkeintä tässä vaiheessa on kannustaa lasta vuorovaikutukseen. Myös yksittäisiä kuvia tai tuki­viittomia voi käyttää arjen eri tilanteissa. Suosittelen, että ilmaiset huolesi ensi kerralla kun menette neuvolaan. El­lei lapsen vuorovaikutuksessa huomata selkeitä puutteita jo aikaisemmin (lapsi ei esimerkiksi ota katsekontaktia), lähete puheterapiaan tehdään yleensä kahden–kolmen ikävuoden jälkeen, kun lapsen puheen- ja kielenkehitys tyypillisesti lähtee käyntiin.


  • Vastaajina ovat Aivoliiton puheterapeutit.
  • Kuva: Shutterstock