Lapsuus

Koulunkäyntiä voidaan tukea

Lapsen kouluvaikeuksien ilmaantuessa vanhemmat ovat usein neuvottomia ja huolissaan. Lapsen tilannetta voidaan helpottaa keskustelemalla asioista ja ottamalla käyttöön kotikonsteja koululaisen auttamiseksi.

2/2016
Verkkolehti koulunkäyntiä voidaan tukea

Oppimisvaikeuksien lisäksi tarkkaavuuteen, tunne-elä­mään tai fyysiseen vointiin liittyvät tekijät hankaloittavat usein koulunkäyntiä. Vanhemmat ovat avainasemassa ongelmien huomaa­misessa.

Kouluvaikeudet voivat näkyä ko­tona esimerkiksi siten, että lapsi tus­kastuu toistuvasti läksyjä tehdessään tai hänen olemuksensa on poikkeuk­sellisen ärtynyt, kouluun lähtemiseen liittyy vatsakipuja, lapsi ei halua läh­teä kouluun tai hän puhuu koulusta toistuvasti kielteiseen sävyyn.

Jos tällaisia merkkejä ilmaantuu, on ensiarvoisen tärkeää, että van­hemmat pysähtyvät rauhassa kes­kustelemaan lapsen kanssa. On hyvä rakentaa arkeen säännöllisiä hetkiä, jolloin lapsella on mahdollisuus huo­lien kertomiseen turvallisessa ilma­piirissä.

Esimerkiksi joka ilta toistuvat jutteluhetket tarjoavat lapselle tai nuorelle mahdollisuuden puhua asi­oistaan. Myös yhteisen tekemisen lo­massa on usein helpompi jutella. Kun lapsi kertoo huolistaan, on tärkeää kuunnella tarkasti keskeyttämättä tai hoputtamatta.

On myös tärkeää luoda lapselle varmuutta siitä, että hän on tullut kuulluksi ja että vanhemmat autta­vat. Siksi tulee sopia siitä, mitä lapsi voi tehdä ja mitä aikuiset voivat teh­dä. Lapsen kohdalla tulee huomioita, mitä häneltä voidaan odottaa tai vaa­tia. Pidä kiinni sovitusta. Kerro lapsel­le, että häntä voidaan auttaa.

Lukemisen ja kirjoittamisen tukeminen

Lukivaikeuden taustalla on tyypilli­sesti sananlöytämisen vaikeutta. Sik­si lapsen tulisi kohdata kirjoitettua tekstiä mahdollisimman paljon. Lu­kuinnon löytymisessä on keskeistä etsiä lapselle kiinnostavaa lukemis­ta. Silläkin on merkitystä, että luet­tava materiaali on sopivan lyhyttä ja sopivaa kirjasinkokoa. Lukuintoa voi tukea lukemalla lapselle ääneen häntä kiinnostavia kirjoja. Yhteisellä lukuhetkellä voi lisäksi lukea lapsen kanssa vuorotellen ääneen sopivan mittaisia tekstimääriä.

Vanhemmat voivat tukea myös lapsen ymmärtämisen taitoa. Lasta voi ohjata lukemaan otsikon ja miet­timään omin sanoin, mitä se tarkoit­taa. Häntä on hyvä ohjata katsomaan kuvat ja taulukot. Sen jälkeen voidaan pohtia, mitä ne kertovat ja mitä nii­den avulla voi muistaa. Jos tekstissä on vaikeita sanoja, on tärkeää selvit­tää, mitä vaikea sana tarkoittaa.

Tekstin lukemisessa lasta ohjataan lukemaan kappale ja miettimään, mitä siinä sanotaan. Teksti kannattaa lukea uudelleen, jos lapsi ei ymmärrä sitä. Läksytilanteissa voi näyttää lap­selle kohdan, mistä vastaus löytyy. Näin helpotetaan hieman läksyurak­kaa, mutta lapsi pääsee silti harjoitte­lemaan luetun ymmärtämisen taitoa.

Sanojen oikein kirjoittamisen harjoittelussa lasta kannattaa pyytää tavuttamaan kirjoitettava sana ja kir­joittamaan se tavu kerrallaan. Lopuk­si kirjoitettu sana on hyvä tarkistaa tavuittain. Jos lapsen on vaikea kek­siä tarinaan kirjoitettavaa, häntä voi auttaa apukysymyksillä: kuka tekee, mitä tekee, millainen henkilö on ky­seessä, minne tapahtumat sijoittuvat.

Jos lapsen on vaikea päästä tarinan kirjoittamisessa alkuun, häntä kan­nattaa pyytää kertomaan ensin, mitä tarinassa voisi tapahtua.

Laskemisen taitojen tukeminen

Matematiikan vaikeudet voivat joh­tua useasta eri syystä ja näyttäytyä hyvin erilaisina eri lapsilla. Seuraa­malla lapsen suoriutumista läksyistä saa käsityksen siitä, mikä sujuu ja mi­hin hän tarvitsee tukea.

Sujuvaa päässälaskutaitoa voi tukea esimerkiksi pelaamalla lapsen kanssa pelejä, joissa tarvitaan las­kemista. Hyviä pelejä ovat esimer­kiksi Yatzi ja Laske ja lastaa. Moniin peleihin voi myös lisätä laskemista. Esimerkiksi Afrikan tähteä voi pelata kahdella nopalla. Lasta voi myös roh­kaista kauppaleikkeihin ja leikkirahan käyttämiseen. Isompaa lasta kannat­ta kannustaa kauppa-asioille.

Mittaamisen harjoittelu, kuten leipominen tai mitan käyttö on osa matematiikkaa. Lapsen kanssa voi mitata minkä pituinen on lipasto tai matka omasta huoneesta olohuo­neeseen. Lukumääriä voi opetella leikkien, esimerkiksi pikkuautoja laskemalla tai kysymyksin ”Montako meitä on yhteen, jos mummo ja pap­pa tulevat kylään?”

Kertotaulun opettelu vaatii usein toistoa ja kertausta. Niistä voi tehdä vaikka muistipelikortteja, kysymyksiä automatkoilla tai keksiä muistisään­töjä: ”kuus kertaa kuus”, kukko huus ”kolkytkuus”.

Yhteistyö tärkeää

Vanhempien ja opettajien yhteistyö on tärkeää, kun lapsen koulunkäyn­nissä ilmenee vaikeuksia. Jos van­hempia huolestuttaa jokin asia, siitä kannattaa jutella lapsen opettajan kanssa. Asian yhteinen miettiminen usein helpottaa ja samalla asiaan voi löytyä apua.

Jos esimerkiksi läksyt ja kokeisiin valmistautuminen vievät liian ison osan lapsen vapaa-ajasta tai ne ai­heuttavat usein riitoja perheessä, on syytä pysähtyä miettimään lapsen koulutyön määrää.

Yhdessä opettajan kanssa voi esi­merkiksi miettiä, millaisia tehtäviä ja miten paljon kerrallaan lapselle on niitä hyvä antaa. Lisäksi voi olla tar­peen miettiä, miten vaikean taidon oppimista voisi tukea. Jos läksyihin menee liikaa aikaa tai tunnekuorma on liian iso, koululla on erilaisia kei­noja auttaa.

Koulun kolmiportainen tuki antaa mahdollisuuden rakentaa lapselle yksilöllisiä tukitoimia. Vanhempien ja opettajien tukena koulussa toimii op­pilashuoltoryhmä, ja tarvittaessa lapsi voidaan ohjata jatkotutkimuksiin.


  • Teksti: Johanna Heinonen, PsL ja Nina Kultti-Lavikainen, PsL, Lastentutkimusklinikka; Niilo Mäki Instituutti/Jyväskylän perheneuvola
  • Kuva: Shutterstock