Lapsuus

Miten tukea lapsen vuorovaikutusta? Kommunikaatiokeskus auttaa ja neuvoo

Lapsella on oikeus vuorovaikutukseen. Mukaan tarvitaan kaikki lapsen elämänpiiriin kuuluvat ihmiset.

3/2016
Verkkolehti Kielipolku puhelaite

– Vuorovaikutus on kuntoutuksen osa-alueista haastavin. Fyysisiä tavoitteita on usein huomattavasti helpompi ymmärtää ja toteuttaa.

Näin sanoo puheterapeutti Hannele Merikoski. Hän tietää, mistä puhuu, sillä hän on ollut mukana vuorovaikutuksen ja sen apuvälineiden digitaalisessa kehityksessä lähes koko työuransa ajan. Nyt hän on rakentamassa Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksen palveluita.

– Kaikessa ammatillisessa toiminnassani keskiössä ovat olleet esteetön viestintä ja yhteisöllinen toiminta. Haluan sitouttaa koko perheen – lapset, sisarukset, isovanhemmat ja muut sukulaiset – tukemaan lapsen vuorovaikutusta.

Toinen vahva tekijä on toiminnallinen puheterapia.

– Lapsi omaksuu kielen vuorovaikutuksessa, toiminnan ja kokemuksen avulla.

Perheen arjen mahdollisuudet

Hannele oli aikoinaan mukana kehittämässä Aivoliiton Kuvat ja viittomat käyttöön -sopeutumisvalmennuskursseja. Niissä ajatuksena on, että lapsen erityisyyttä ei nosteta esille, vaan perheet ovat yhdessä ja kurssihenkilökunta sitoutuu vahvasti viittomaan, käyttämään kuvia ja piirtämään. Neljän vuoden kursseista kerätyt palautteet ovat olleet sykähdyttäviä.

– Hienointa on ollut yleinen ymmärrys erilaisten keinojen käytöstä. Oivallus siitä, että hyvin yksinkertaisin tavoin lapsen ja koko perheen arki saattaa muuttua mullistavastikin erilaiseksi.

Hannele Merikoski muistuttaa, että vuorovaikutuksen ongelmat ovat aina yhteisön ongelmia. Kyse on aina siitä, miten. Hannele on ollut hyvin aktiivinen vaikuttaja ja kehittäjä niin kotimaassa kuin maailmallakin.

– Kun on monessa mukana, alkaa vähitellen nähdä, mikä puheterapiassa on oleellista: vuorovaikutus ja sitä kautta osallisuus. Se voi onnistua vain vaikuttamalla ihmisen arkeen ja ihmisiin hänen arjessaan.

Vuosien varrella Hannele on törmännyt usein siihen, että vaikka perheet ovat saaneet kotiopetusta viittomista, käy niin, että ”niitä ei ole alkanut tulla.”

– No eihän niitä tule, jollei niitä käytä ja jos ne eivät ala elää arjessa. Kyse on tukiviittomista, ja niiden tarkoitus on tukea ymmärtämistä, selkiyttää tapaamme viestiä. Puheterapeutin ja työntekijöiden pitääkin käyttää erilaisia keinoja malliksi.

Vanhemmat ovat kyllä saattaneet kuulla usealtakin taholta, että lapsen kanssa pitäisi viittoa tai käyttää saatuja kuvia, kuvatauluja tai iPadin viestintäsovellutusta. Usein kuitenkin vasta kurssin jälkeen aletaan ymmärtää, että tämä koskeekin koko perhettä. Koko perheen pitäisi viittoa tai piirtää. Sama koskee päiväkotia. Esimerkiksi piirtäessä myös tunteet siirtyvät paperille ja tilanteet rauhoittuvat.

Verkkolehti Kielipolku askartelu

Toimintaa, liikuntaa, tiedotusta

Ajatuksena on siis vaikuttaa lapsen arkeen. Mutta miten tavoite saavutetaan?

– Aivoliiton Arjen vinkit tulee olemaan jatkossa luonnollinen osa Kommunikaatiokeskuksen toimintaa. Järjestämme Vinkkipäiviä, joilla opitaan arjessa toteutettavia vinkkejä perheiden arkeen. Toimintaa, liikuntaa ja tiedotusta.

Kommunikaatiokeskus tekee myös verkkoon selkeästi ohjeistettua materiaalia. Sieltä voi tulostaa kuvia niin perheen, päiväkodin kuin koulunkin käyttöön. Vinkkejä havainnollistetaan myös lyhyillä videoilla, joita kesän aikana tehtiin neljä.

– Mallinnamme kuvien käyttöä. Esimerkiksi retkellä eväiden syönnin jälkeen kukin lapsi voi piirtää, mitä on nähnyt, kuullut, haistanut, kokenut. Aikuinen voi kirjoittaa kuvan päälle, mistä se kertoo. Näin lapsi saa tukea keskusteluun ja voi myös kertoa kotona retkestä.

Kommunikaatiokeskus tekee myös opastusvideoita, verkkokoulutusta sekä lähiopastusta alueyhdistysten työpajoissa. Voidaan järjestää myös viittomapajoja.

– Alkuun pääsee parhaiten käyttämällä muutamaa viittomaa hyvin toiminnallisesti. Vähitellen niitä sitten lisätään.

Teknologiasta tukea ja toistoa

Lapset hyötyvät teknologiasta.

– Teknologia on innostava väline vuorovaikutuksen ja kielen omaksumisen tukemisessa. Mutta siinäkin ydinkysymys on ehdottomasti, miten. Ei sovellus, vaan sisältö edellä.

Tietokone motivoi lasta ja on väsymätön palautteen antaja.

– Koen itse, että suurin haaste on viedä teknologiaosaamista lastenneurologisten lapsiasiakkaiden kanssa toimiville, olipa kyse kuntoutuksesta, varhaiskasvatuksesta tai opetuksesta.

Lapset hyötyvät teknologiasta. Vuorovaikutuksen, kielenkehityksen tukemisessa teknologia on innostava väline.

Hannele Merikoski painottaa, että lapset tarvitsevat taitavia aikuisia, sellaisia, jotka osaavat valjastaa teknologiaan liittyvän hurman ja joskus vaarallisena pidetyn uppoutumisenkin. Kesän uutuus Pokemon Go on juuri ollut tutustumisen kohteena ja vaikuttaa erinomaiselta.

– Kun on kiinnostunut ja hallitsee teknologiaa, osaa myös hyödyntää sitä. Itselläni nousee karvat pystyyn sellaisista kommenteista, että ”se vaan pelaa” tai että meillä on ”ruutuaika”. Kyllä lapsillakin on oikeus moderniin teknologiaan, ja aikuisilla on velvollisuus tutustua siihen maailmaan.

Työt Aivoliitossa Hannele Merikoski aloitti huhtikuussa, puoliksi Kommunikaatiokeskuksessa, puoliksi Arjen vinkit vanhemmille -hankkeessa. Hän on innoissaan kehittämässä palveluja, jotka helpottavat niiden lasten elämää, joilla on kielellinen erityisvaikeus.

– Toivottavasti saan jättää nuoremmille puheterapeuttikollegoille perinnöksi uudenlaisen, laadukasta palvelua kehittävän Kommunikaatiokeskuksen. Eikä olisi hullumpaa, jos he saisivat tartunnan tästä innostuksen kipinästä, joka minussa kytee.


  • Teksti: Virve Airola
  • Kuvat: Hannele Merikoski