Lapsuus

Onnistumisen iloa liikunnasta

Liikunnallinen elämäntapa on hyvä omaksua jo lapsuudessa. Liikkuminen tukee lapsen kehitystä ja vaikuttaa myönteisellä tavalla oppimiseen.

3/2015
Verkkolehti Liikunta

Pieni vauva tutustuu itseensä ja ympäröivään maailmaan liikkumalla. Pikku hiljaa mo­torisen kehityksen edetessä toimin­taympäristö laajenee ja lapsi pääsee entistä monipuolisempaan vuorovai­kutukseen ympäristönsä kanssa. Liik­kumisen kautta lapsi hankkii uusia kokemuksia, jotka kehittävät paitsi motorista kehitystä myös tiedollista toimintaa. Ne tukevat myös kielellistä kehitystä.

Vaikka lapsilla on luontainen halu liikkua, toiset lapset saattavat tarvita siihen enemmän aikuisen tukea ja motivointia. Kun puheen- ja kielen­kehitys viivästyy, myös motorinen kehitys saattaa kehittyä hitaammin. Lapsilla, joilla on diagnosoitu kielelli­nen erityisvaikeus voi olla liitännäis­häiriönä motorisen kehityksen haas­teita. Tällöin motorinen kehitys ete­nee hitaasti ja lapsilla on vaihtelevia karkea- tai hienomotorisia haasteita tai vaikeuksia esimerkiksi hahmotta­misen taidoissa.

Motorisen kömpelyyden vuoksi lapsi voi olla jopa arka liikkumaan tai haluton kokeilemaan liikunnallisia elämyksiä. Tällöin hän jää helposti syrjään myös lasten keskinäisistä leik­ki- ja liikuntatilanteista. Näille lapsille aikuisen tuki, liikkumaan kannusta­minen, motivointi sekä rohkaisu ovat erityisen tärkeitä.

Yhteiset leikit tärkeitä

Päivittäinen liikunta on jokaisen lap­sen normaalin fyysisen kasvun ja ko­konaisvaltaisen kehityksen kannalta välttämätöntä. Lapsen tulee saada monipuolisesti ikätasoisia liikunnal­lisia kokemuksia eri ympäristöissä, jotta motoriset taidot ja hermoston kehittyminen etenevät suotuisasti.

Liikkumalla lapsi hahmottaa omaa kehoaan ja suhdettaan ympäröivään maailmaan. Lisäksi liikuntataidot ja niiden kautta saadut onnistumisen kokemukset tukevat lapsen minäku­van, itseluottamuksen ja omanarvon­tunnon kehittymistä.

Liikunnan avulla lapsi opettelee myös lukuisia erilaisia taitoja. Liikun­nan ja leikin avulla voidaan edistää esimerkiksi lapsen ajattelun kehitys­tä, käsitteiden oppimista, kielellistä kehitystä, oman toiminnan ohjausta sekä itseohjautuvuutta ja omatoimi­suutta. Motorinen kehitys ja moto­risten taitojen oppiminen välittävät liikunnan myönteisiä vaikutuksia op­pimiseen, sillä lapsen fyysinen kasvu sekä motorinen ja tiedollinen kehitys ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään.

Kielihäiriöiselle lapselle sosiaa­liset tilanteet voivat olla haastavia, jos lapsen on vaikea käyttää kieltä vuorovaikutuksen välineenä. Sosiaalisten tilanteiden harjoittelu on tällöin erityisen tärkeää. Leikkiessä ja touhutessa vuorovaikutus tapahtuu enemmän toiminnan kautta. Lasten yhteiset leikit ja liikkuminen tarjoavat mahdollisuuksia sosiaaliseen vuoro­vaikutukseen ja sosiaalisten taitojen oppimiseen.

Yhteistoiminta antaa lapselle luonnollisen tavan harjoitella ryh­mässä toimimista ja erilaisten ihmis­ten huomioimista. Lapsi oppii myös kuuntelemaan ja noudattamaan ohjeita, odottamaan vuoroaan ja valitsemaan tilanteeseen soveltuvat toimintatavat. Liikunta- ja leikkitilan­teet tarjoavat myös mahdollisuuksia tunteiden käsittelyyn ja purkami­seen, jotka ovat keskeisiä sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä.

Monipuolisuus tärkeää

Sen lisäksi, että liikunta tukee ja edis­tää lapsen kokonaiskehitystä, se on välttämätöntä lapsen terveydelle. Riittävä päivittäinen liikunta ennal­taehkäisee jo lapsuudesta alkaen yli­painoa sekä sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin ja tuki- ja liikun­taelinsairauksiin. Liikunnallisesti ak­tiivisen elämäntavan omaksuminen jo varhaislapsuuden aikana on hyvin tärkeää, sillä lapsuudessa omaksutut elintavat ovat melko pysyviä.

Kannustamalla lasta liikunnal­liseen elämäntapaan, talletetaan pääomaa lapsen terveyspankkiin. Lapsille suositellaan terveyden ja hy­vinvoinnin turvaamiseksi joka päivä vähintään kaksi tuntia reipasta liikun­taa. Reipas liikunta tarkoittaa hengäs­tyttävää liikuntaa.

Liikkumiseen ei tarvita kilpailu­henkeä tai suuria tavoitteita. Arkinen liikkuminen, pihaleikit, kävellen tai pyörällä kuljetut matkat, perheen yhteiset metsäretket ja hetket leik­kipuistossa kohentavat niin aikuisen kuin lapsenkin kuntoa. Tärkeää on, että lasten liikunta on monipuolista ja leikinomaista.

Liikkumisen tulee perustua leik­kiin ja iloon. Mielihyvän kokeminen ja onnistumisen kokemukset kannus­tavat ja motivoivat jatkamaan. Lapsi voi myös sopivan ryhmän löydyttyä osallistua ohjattuun liikunta- ja har­rastetoimintaan, mutta varsinkin pienemmälle lapselle riittää perheen oma aktiivisuus.

Lapsen kehityksen ja terveydel­listen hyötyjen kannalta yhtä arvok­kaita ovat niin ohjattu toiminta kun perheen yhteinen toimintakin. Täytyy myös muistaa, että lapset ovat yksi­löitä ja toiset liikunnallisempia kuin toiset. Tästä huolimatta kaikki lapset nauttivat liikkumisesta yhdessä aikui­sen tai ikätoveriensa kanssa.

Vaikka lapsi osallistuisikin ohjat­tuihin liikuntaryhmiin, on tärkeää, että perhe liikkuu myös yhdessä. Par­haimmillaan perheen yhteiset liikun­tatuokiot ovat arvokkaita ja voimava­roja tuovia hetkiä arjen pyörityksen keskellä.


  • Teksti: Fysioterapeutti Eliisa Laine, Aivoliitto
  • Kuva: Shutterstock