Lapsuus

Uni auttaa oppimaan

Heureka! Nyt sen ymmärrän! Miten usein onkaan niin, että vaikealta tuntunut asia tai tehtävä on yön aikana loksahtanut paikalleen. Mitä oikein tapahtuu?

2/2016
Verkkolehti Kielipolku Uni auttaa oppimaan

Yksi unen tärkeitä tehtäviä on auttaa oppimista ja muistamis­ta. Erityisen tärkeää se on lap­sille. Unen aikana aivot sekä oppivat että muovautuvat.

– Kun ajatellaan, miten paljon lapsen pitää oppia ja millaista tahtia, unella on aivan erityinen merkitys, kertoo lastenpsykiatrian professori Eeva Aronen Helsingin yliopistosta ja HYKSin Lasten ja nuorten sairaa­lasta.

Aivot kuin imuri

Ihmisen aivot ovat ihmeellinen koko­naisuus, ja lapsen aivojen kapasiteetti vielä hämmästyttävämpi. Mikään ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Juu­ri tapahtuneenkin asian käsittelyyn osallistuu aina paljon alueita ja välittäjäaineita.

– Kun ajattelee kielen, sanaston, käsitteiden opettelua, niin lapsen ai­vot ovat kuin imuri. Unessa ne opitta­vat asiat ja tapahtumat järjestäytyvät. Tietyt asiat painuvat muistiin, mutta myös unohtamisella on oma tärkeä roolinsa.

Aivoissa syntyy unen aikana uusia yhteyksiä ja yhteydet myös vahvistu­vat. Unella on valtava merkitys siinä, että aivot pystyvät rakentumaan ja pysyvät muovautuvina.

Aivot järjestävät uudelle tiedolle tilaa. Valveilla ollessa aivojen synapsit eli hermojen välittäjätilat ovat aktii­visia. Unen aikana ne rauhoittuvat, minkä ansiosta ihminen taas seuraa­vana päivänä pystyy oppimaan uutta.

– Unella on tärkeä tehtävä muis­tijälkien vahvistumisessa. Jos lapsi opettelee vaikkapa sanoja ja nukkuu sen päälle, hän oppii ne paremmin.

Työmuisti ja tarkkaavaisuus toimi­vat tiiviisti yhdessä. Kun kouluikäis­ten lasten työmuistia testattiin tieto­konetestissä ja kartoitettiin samalla unen laatua ja määrää, huomattiin yhteys työmuistin ja unen välillä. Huonosti tai vähemmän nukkuvat selvisivät testistä huonommin.

Ruudutonta unta

– Unella on vaikutusta myös käyttäy­tymiseen. Aggressiivinen ja epäsosi­aalinen käyttäytyminen lisääntyvät huonon nukkumisen myötä, Aronen toteaa.

Nykytiedon valossa näyttää sil­tä, että unen määrä olisi lapsilla vä­hentynyt. Tietokoneet, kännykät ja muut elektroniset laitteet peleineen, kaverikontakteineen ja musiikkei­neen voivat vähentää sekä unen määrää että laatua.

Aronen muistuttaa, ettei digilait­teita kannattaisi ottaa sänkyyn – eikä oikeastaan edes makuuhuoneeseen – eikä juuri ennen nukkumaanmenoa kannattaisi myöskään katsoa televi­siota.

– Sänky ja makuuhuone kannattaisi rauhoittaa nukkumiselle, karsia ylimääräinen aktivaatio ja jättää kaikki laitteet toiseen huoneeseen, jos vain mahdollista.

Varsinkin nuorilla digilaitteet ovat vahva aktivoijia. Kun kavereiden kanssa ollaan tiiviissä, jatkuvassa yh­teydessä, voi chattaillessa äkkiä hu­rahtaa aamuyöhön.

Säännöllisyys on valttia

Myös unirytmin hallinnassa säännöl­lisyys on valttia. Etenkin, jos lapsella on univaikeuksia, säännöllisen ryt­min ylläpito kannattaa, myös viikon­loppuna.

– Yleisesti ottaen uniongelmia on aika paljon. Suomalaistutkimuksen mukaan jopa 30 prosenttia vanhem­mista kertoo, että koulu- tai esikoulu­ikäisillä on jonkinlaisia uniongelmia useammin kuin kolme kertaa viikos­sa. Pitempiaikaisilla uniongelmilla al­kaa olla isoja vaikutuksia sekä aivojen kehitykseen että oppimiseen, Aronen painottaa.

Hän on tutkinut sekä lasten muis­tin kehittymistä että unen määrän ja laadun yhteyttä muistitoimintoihin.

– Lyhyeksi jääneet yöunet vaikut­tavat oppimiseen. Jo yksi huonosti nukuttu yö vaikuttaa tarkkaavaisuu­teen – niin kuin varmaan jokainen tietää omasta kokemuksestaankin. Vastaanottokyky heikkenee, kun ei jaksa keskittyä. Kaikessa oppimises­sa on keskeistä, että pystyy keskit­tymään, kuuntelemaan ja olemaan tarkkaavainen.

Petteri Simolan väitöskirjan mukaan jopa yhdeksällä prosentilla lapsista oli pitkään kestäneitä uniongelmia. Näillä lapsilla oli myös enemmän käyttäytymisen, tunne-elämän ja muita vaikeuksia.

Unirytmi ja iltarutiinit

Miten sitten uniongelmiin pitäisi suh­tautua?

– Se on pitkälti perheen asia. Van­hempien pitää huolehtia siitä, että lapsi nukkuu tarpeeksi ja hyvänlaa­tuisesti. Koko uni-valve-rytmin or­ganisoituminen lähtee varhaisesta vuorovaikutuksesta.

Vanhemmilla ja vanhempien elin­tavoilla onkin lapsen unirytmille val­tava merkitys.

– Onko kotona tarpeeksi rauhallis­ta, niin että lapsi menee nukkumaan. Miten luodaan hyvät iltarutiinit, niin että lapsen on helppo nukahtaa.

Tieto unen ja unen laadun merki­tyksestä on tärkeää.

Yleisintä on, että nukkumaan me­neminen on vaikeaa, nukutaan liian vähän tai heräillään yöllä.

– Yksinkertainen tapa sen selvit­tämiseen on unipäiväkirja. Monilla se jo riittää, kun kiinnitetään huomiota siihen, mitä iltaisin tapahtuu, onko illalla nukahtaminen vaikeaa, heräi­leekö lapsi yöllä ja kuinka paljon hän nukkuu.

Nukkumaan menoon voi vaikut­taa monella tavoin.

– Melatoniinin käyttö on yleistynyt todella paljon, mutta ennemmin suosittelisin tällaisia käyttäytymiseen vaikuttavia keinoja, Eeva Aronen sanoo.

Kannattaakin miettiä, mitä siinä illalla oikein tehdään. Sopiva koko perheen iltarutiini kannattaa kehit­tää vähitellen, suosia säännöllisyyttä, keskittyä iltatoimiin ja laittaa digiväli­neet pois hyvissä ajoin ennen nukku­maanmenoa. Rauhallisena ja hyvällä mielellä nukkuu hyvin.


  • Teksti: Virve Airola
  • Kuva: Shutterstock