Meidän arki

Kuvitettu arki ja rutiinit pitävät paletin kasassa

Lisalla oli aluksi vaikeuksia keskittyä, eikä sanoille tahtonut löytyä tarpeeksi aikaa ja ajatusta. Tilanne helpottui, kun Lisa viisivuotiaana piirsi ensimmäisen kerran ihmishahmoja. Sen jälkeen kynä on sauhunnut taukoamatta.

3/2017
Kielipolku_Nier-pääjuttu

Naantalilaisen de Nierin perheen lounasravintola on juuri sulkeutunut. 8-vuotias Lisa de Nier ja hänen 6-vuotias pikkusiskonsa Amy de Nier istuutuvat tutun pöydän äärelle piirtämään. Perheen ravintola on vasta alkutaipaleella, mutta siitä on jo nyt muotoutunut koko perheen uusi elämäntyö ja harrastus.

Perheen vanhemmat Sari ja JJ de Nier tutustuivat ja rakastuivat Etelä-Afrikassa Sarin ollessa siellä töissä. Perheen esikoinen Lisa syntyi heidän vielä asuessa ulkomailla. Perhe muutti vuonna 2010 Suomeen, koska Lisalla oli vakavia terveysongelmia.

–  Etelä-Afrikassa sai hoitoa vaivaan, mutta Suomessa mietitään myös ennaltaehkäisyä, toteaa Sari.

Kaksikielisyys syyttä syyllinen

Vaikka kaksikielisyys on rikkaus, vaikeutti se de Nierin perheessä aluksi avun saamista. Vanhemmille tuli tunne, että aika helposti neuvolassa laitettiin kielen kehityksen viivästyminen ensiksi kaksikielisyyden piikkiin.

– Sain vakuutella aika paljon, että pääsimme tarkempiin tutkimuksiin. Lisa oli tuolloin 3,5-vuotias. Tutkimuksissa kuitenkin todettiin, että täytyy odottaa viiteen ikävuoteen, kertoo Sari.

Viisi ja puolivuotiaana Lisalle tehtiin kunnollinen kuntoutussuunnitelma. Samaan aikaan perhe muutti Turusta Naantaliin. Pienellä paikkakunnalla asiat otettiin heti todesta, ja psykologin vastaanotto sekä puhe- ja toimintaterapia alkoivat viiveettä.

– Muun muassa ADHD-lääkitys auttoi siihen, että Lisa jaksoi paljon enemmän keskittyä ja sitä kautta kehittää kielellistä ilmaisuaan, toteaa Sari.

Kielipolku_Nier-pääjuttu12
Perheen lounasravintola on tärkeä paikka tytöille. Siellä vietetään aikaa koulun ja päiväkodin jälkeen.

Siskosten välinen ero

Kun pikkusisko meni edelle kehityksessä, oli se vanhemmille kova paikka hyväksyä ja ymmärtää, miten isosta asiasta onkaan kyse. Nyt myös Lisa on itse alkanut huomata, että pikkusisko osaa joitain asioita häntä ennen.

– Vaikea vaihe elämässä oli, kun 3-vuotias pikkusisko alkoi ohittaa reilu 5-vuotiaan isosiskonsa kykyjä. Silloin todella kolahti, minkälainen paletti meillä on ollut, on, ja tulee olemaan pyöritettävänä. Emme osanneet edes ajatella, että 3-vuotias voisi puhua jo niin selkeästi ja kahta kieltä. Olemme kuitenkin saaneet aikaan hyviä keskusteluita tyttöjen kanssa siitä, miten meillä kaikilla on omat vahvuutemme, kertoo Sari.

Sari kävi juttelemassa säännöllisesti tuntemuksistaan Naantalin lapsiperhetyöntekijän kanssa. Sarin mukaan oli hyvä sanoa ääneen, että samalla kun iloitsee toisen saavutuksista, niin suree sitä, että toisella on hankalaa. Hän kannustaa ammattilaisten kanssa keskusteluun, koska vaikka ympärillä olisi paljon sukulaisia ja kavereita, on muiden vaikea ymmärtää juuri oman perheen kokemusta.

Rutiineista arjen pelastus

Tarkkaavaisuushäiriön aisti- ja liikehakuisuuden takia Lisan paikallaan pysyminen on ollut aina vaikeaa.

– Piirtäminen on auttanut Lisaa keskittymään. Piirtämisen ja värittämisen lisäksi hän tykkää tehdä erilaisia listoja. Näin hän järjestää asioita päässään. Hankaluus iskee, jos suunnitelmat muuttuvat, kertoo Sari.

Suunnitelmiin osallistuminen motivoi Lisaa. Matkustaminen on ollut perheelle aina helppoa, koska siihen liittyy selkeitä etappeja ja aikataulutusta. Jotta arki sujuisi, vaaditaan koko perheeltä joustoa.

– Vaikka olisi kuinka ideologisesti mahtavaa tukea pieniä hotelliyrittäjiä, on meidän perheen lomien helpottajaksi muodostunut eräs iso hotelliketju, jonka tuttuja logoja ja identtisiä palvelukonsepteja löytyy myös Pohjoismaista. Tutussa hotelliketjussa Lissu on kuin kotonaan, Sari kertoo.

Koulusta iso apu

Lisa käy koulua kahdeksan lapsen pienryhmässä, jossa jokaisella lapsella on jokin erityispiirre. Koulu, pienryhmä ja kuvitettu arki ovat tuoneet helpotusta arkeen.

– Koulun myötä suomen kielikin on päässyt vahvistumaan, kertoo Sari.

Koska Lisalla on jo pohjaa ja vahvuus englannin kieleen, hän pääsee kokeilemaan englannin kielen opetusta ison luokan kanssa.

– Se on hyvä kokemus, kun pääsee integroitumaan isompaan ja vähän erilaiseen ryhmään. Pienessä luokassa lapset alkavat helposti kopioida toistensa tekemisiä, eikä se aina auta etenemään oman kehityksen kautta. Siksi on hyvä, että Lisa pääsee myös muunlaisiin ryhmiin, toteaa Sari.

Aluksi perhe suunnitteli, että Lisa olisi käynyt kansainvälistä koulua, mutta kielellisen erityisvaikeuden selvittyä vanhemmat ajattelivat, että on hyvä keskittyä suomen kieleen.

Kielipolku_Nier-pääjuttu9
Amyn ja Lisan piirroksissa esiintyvät usein rakkaat kissat Mozzarella ja Tiramisu.

Televisiosta poimitaan fraaseja

Tyttäret puhuvat äidin kanssa suomea, kuten myös koulussa ja hoidossa. Siksi isän rooli englannin kielen ylläpitäjänä on tärkeä. Isä ja tytöt katsovat paljon englanninkielisiä ohjelmia televisiosta ja kuuntelevat englanninkielistä musiikkia.

– Joskus huomaamme, että Lisa nappaa dramaattisia fraaseja, jotka ovat suoraan televisio-ohjelmista kopioituja. Niitä sitten saattaa lennellä hieman epäsopivissakin paikoissa, mutta onneksi perheestämme löytyy huumoria, kertoo Sari.

Television äärelle vie myös perheen yhteinen harrastus, Euroviisujen fanittaminen ja katsominen. De Nierit ovat jopa matkustaneet paikan päälle katsomaan esityksiä. Jos reissuun ei lähdetä, järjestetään kotona naamiaisjuhlat teemaan sopivin asuin. Viime keväänä heidän olohuoneessaan jännitti 30 ihmistä viisuhumussa.

Siskokset sparraavat toisiaan

Lisa piirtää siskokset kokin asuissa. Hetken päästä pikkusisko Amy piirtää samaa kuvaa ottaen mallia isosiskon piirustuksesta.

– Voiko näitä nappeja olla niin monta kuin haluan piirtää, kysyy Amy.

– Voi olla, saat itse päättää, opastaa Lisa.

Piirtäminen jatkuu, kunnes Amy pyytää Lisaa auttamaan, kun täytyy laskea oikea määrä jalkoja kissalle. Siskosten välillä on luottamuksellinen isosiskon ja pikkusiskon välinen suhde. Välillä siskosten juttelu kääntyy parin lauseen verran englannin kielelle ja palaa taas suomen kieleen.

– Lisan kielellisestä erityisvaikeudesta ja muusta riippumatta heidän välillään on selvät roolit, kumpi on se vanhempi ja isompi sisko.

Sisaruksista on myös valtavasti apua toistensa kehityksen kirittämisessä.

– Kun Amy oppi ajamaan pyörällä, meni siitä noin kuusi tuntia ja Lisa oppi perässä, iloitsee Sari.


  • Teksti: Susanna Manu
  • Kuvat: Vesa-Matti Väärä