Meidän arki

Oskarista voi tulla vaikka professori

Puhumisen aloittaminen oli Oskari Haloselle vaikeaa, mutta nykyään Oskari on osa porukkaa. Seitsemänvuotias Oskari on lahjakas matematiikassa ja kova lukemaan.

4/2017
Oskarista voi tulla vaikka professori verkkolehti

Oskari Halonen, 7, sanoi ensimmäiset sanansa neljävuotiaana. Perhe oli kotikylällään Karigasniemessä liikkeellä autolla, ja Oskari näki auton ikkunasta isoäitinsä. “Mummo”, hän sanoi ja yllätti kaikki autossa istujat.

Oskarin puhuminen oli hänen vanhemmilleen Kirsi ja Kai Haloselle paitsi yllätys myös helpotus.

Tavallisesti lapsi tapailee ensimmäisiä sanojaan vuoden tai viimeistään parin iässä, mutta Oskari ei. Kolmevuotisneuvolassa asiaa ihmeteltiin ja sitä alettiin tutkia. Kuulo tarkistettiin: ehkä kuulovamma esti puhumaan oppimisen.

Oskarin kommunikaatiota ymmärsi lähinnä oma perhe. Joskus heidänkin oli vaikea saada selville, mitä Oskari halusi. Monesti Oskarin turhautuminen johti voimakkaisiin raivokohtauksiin. Ne olivat Halosen nelilapsisessa perheessä arkipäivää.

Raivokohtauksen takana saattoi olla vaikka se, että kukaan ei ymmärtänyt Oskarin haluavan maitoa.

 – Sitten hän lopulta haki maitoa itse, Kirsi Halonen sanoo.

 Erilaisten kokeiden ja konsultaatioiden jälkeen Oskarilla diagnosoitiin autismi.

 – Itse tiesin, että se on jotakin muuta, Kirsi Halonen sanoo.

Autismidiagnoosin jälkeen Oskari kävi kuntoutusjaksoilla, joissa huomattiin, että kyse ei kuitenkaan ole autismista. Muutaman kuntoutusjakson jälkeen autismidiagnoosi todettiinkin vääräksi.

Tilalle annettiin uusi diagnoosi, F80.8: puheen ja kielen kehityksen häiriö.

Ensimmäiset sanat autossa mursivat padon. Pian äänteet ja sanavarasto alkoivat kehittyä. Vuoden kuluessa sanat muuttuivat lauseiksi ja virkkeiksi.

Oskarille määrättiin pidennetty oppivelvollisuus, eli hänen koulutaipaleensa alkoi esikoulusta vuosi tavallista aiemmin. Esikoulua Oskari kävi kaksi vuotta. Puolisen vuotta koulun alkamisen jälkeen hän oppi lukemaan.

Leikkikaverit ovat tärkeitä

Nykyään Kirsi ja Kai Halonen eivät pidä poikaansa erityislapsena. Oskarin diagnoosi ei vaadi perheeltä enää erityistä.

Halosten kotona Utsjoen Karigasniemellä lastenhuoneesta kuuluu rauhallista leikin ääntä. Välillä viisivuotias Romeo Halonen laittaa musiikkia soimaan: vuosien takaisia klassikoita kuten Billy Idolia, The Clashia ja Limp Bizkitiä, mutta myös uudempaa Robinia.

Koulusta päästyään veljekset leikkivät Pokémon-korteilla. Oskarilla on niitä käsissään iso pakka. Oskarin lempi-Pokémon on Charizard, jonka nimen hän lausuu vaivattomasti.

– Legoilla ruukataan leikkiä eniten, Romeo kertoo.

Uusi Lego-suosikki ovat seikkailuhenkiset Ninja Go -legot. Veljekset alkavat pyynnöstä kaivaa niitä näytille legolaatikosta.

– Tiedättekö miksi niitä hajoaa niin paljon? Koska Romppu rikkoo ne, Oskari sanoo.

Romeo oppi puhumaan samoihin aikoihin kuin Oskari tapaili sanoja. Pikkuveli kiritti isompaa, vanhemmat arvelevat.

Kommunikaatio muiden lasten kanssa on tärkeää Oskarille. Kirsi Halosen mukaan Oskarin puheen kehitys otti spurtin, kun tämä pääsi kouluun muiden lasten sekaan.

Halosten keittiön vitriinikaapissa seisoo Hymypoika-patsas.

– Koulu äänesti, että se tulee myöntää Oskarille, Kai Halonen kertoo.

Oskarista voi tulla vaikka professori5
Oliver, Oskari ja Romeo esittelevät Ninja Go -legoja.

Yksikielisenä kaksikielisessä kylässä

Koulussa Oskari tunnetaan kilttinä ja rauhallisena ekaluokkalaisena. Hän saa samanlaisen kohtelun kuin kaikki muutkin lapset, luokanopettaja Aila West sanoo. Liki puhumattoman lapsen kanssa oli alussa haastetta. Perheen kesken Oskaria ymmärrettiin, joten West varautui pyytämään isosisko Vilma Halosta tulkiksi Oskarin ja opettajan välille.

Kaikki on kuitenkin mennyt Oskarin koulunkäynnissä hienosti, jopa odottamattoman hyvin.

– Sanoin hänelle, että sinusta tehdään vielä professori. Tai jos insinöörin työt ovat hänestä kiinnostavampia, niin sitten sellainen, West sanoo.

Mikä oli opetuksen osuus Oskarin puheen kehittymisessä, sitä on vaikea sanoa.

Näyttää joka tapauksessa olleen hyvä, että Oskari pääsi pari vuotta etuajassa kouluun. Päiväkodissa Oskari oli vähän yksinäinen, koska hän oli ainoa suomenkielinen päivähoitolapsi. Utsjoen kunta ja sen kylä Karigasniemi ovat kaksikielisiä. Pohjoissaamea puhutaan myös Halosen perheessä, ja isovanhemmat puhuvat pohjoissaamea, mutta Oskari juttelee heidän kanssaan suomeksi. Oskari on aloittanut saamen opinnot tänä vuonna.

Hän on suomenkielisellä luokalla, jossa on koulun pienuuden takia oppilaita ensimmäiseltä neljännelle luokka-asteelle. Hänen oma pulpettinsa on eturivissä.

Oskarista voi tulla vaikka professori4
Opettaja Aila West kertoo, että Oskari on kova lukemaan, vaikka sanat ovat olleet hänelle vaikeita.

Sanavarastoa pitää laajentaa

Perjantaiaamuna Oskari istuu lootusasennossa tuolilla tutussa luokkahuoneessaan. Vieressä on koulunkäyntiohjaaja ja Oskarin paras kaveri Miikka Arstio, edessä tietokoneen ruudulla Laura Auvinen, joka on oikeasti etäyhteyden päässä Oulussa. Hän on Tutoriksen etäkuntoutukseen sertifioitunut puheterapeutti.  

Oskari pelaa Auvisen kanssa peliä, jossa noppaa heittämällä saa eteensä erilaisia r-äänteen lausumista harjoittavia tehtäviä, kuten traktorin käynnistysäänen matkimista.

– Drai drai drallallaa, Oskari sanoo.

– Mahdottoman hieno ärrä, Auvinen kehuu.

Oskari toivoo heittävänsä nopalla vitosen. Onni käy ja Oskari voittaa pelin suoritettuaan viimeisen r-äännetehtävän moitteitta. Auvinen ja Arstio iloitsevat onnistumisista Oskarin kanssa.

Seuraavaksi Oskari tekee tehtäviä, joissa lauseisiin pitää lisätä sopivat sanat. Kesän jälkeen tulee heinäkuu. Päivä ennen lauantaita on ilta, Oskari ratkaisee. Auvinen ja Arstio auttavat häntä oikeiden vastausten löytämisessä. Yhdessä kerrataan viikonpäivät, kuukaudet ja vuodenajat.

Välillä Auvisen ruudulla näkyy vain Oskarin otsa, kun lapsi vajoaa tuolissaan mukavaan istuma-asentoon. Tämä on hänelle tuttua ja mieluisaa. Oskari on tiettävästi ensimmäinen lapsi, jolle Kela on myöntänyt tuen etäpuheterapiaan. Aiemmin kunta maksoi Oskarin puheterapiat, jotka tuottaa yksityinen yritys Oulussa.

Vanhemmat käyttivät puheen oppimisen tukena yksinkertaistamista, toistoja, tukiviittomia ja kuvakortteja. Hiljalleen niistä on luovuttu.

Terapia loppuu tehtävään, jossa pitää nimetä erilaisia autotallin esineitä. Yksi Oskarin tärkeimpiä tavoitteita on sanavaraston laajentaminen. Hän ei esimerkiksi saa juuri nyt nimettyä autotallikuvassa esitettyä pensseliä, mutta kertoo, että välineellä laitetaan maalia seinään. Joskus Oskarin tarinat voivat olla vaikeaselkoisia juuri siksi, että hän etsii kiertoilmauksia eikä välttämättä etene suorinta tietä kertomuksen loppuun.

Oskarista voi tulla vaikka professori3
Oskari nimeää autotallin esineitä. Koulunkäyntiohjaaja Miikka Arstio auttaa vieressä. Etäyhteyden toisessa päässä on puheterapeutti Laura Auvinen.

Lukeminen maistuu 

Matematiikka on Oskarin lempiaine. Hän on kertotaulussa yksi luokkansa edistyneimpiä; yhden, kahden, kolmen ja kymmenen kertotaulut on suoritettu puhtaasti. Kolmen kertotaulun Oskari suoritti juuri tänään. Samalla hän ohitti muun muassa yhdeksänvuotiaan isoveljensä Oliverin, jolla oli käynyt kolmen kertotaulussa pieni ajatusvirhe.

Matematiikan lisäksi Oskari pitää liikunnasta. Välitunnilla hän kertoo leikkivänsä mieluiten leikkiä, jonka nimi on Planeetan valloitus. Siinä ajatuksena on saada haettua keppi vastapuolen vartioimalta kiveltä.

Perjantaiaamupäivän välitunnilla hän leikkii tolppahippaa muutamien kavereidensa kanssa.

Vaikka sanat ovat olleet Oskarille vaikeita, hän on kova lukemaan. Viime vuonna Oskari luki koulussa yli kolmekymmentä kirjaa. Tänä syksynä hänen lukukorttiinsa on merkattu 17 kirjaa: Timo Tiikeri, Joosef näkee unen. Nyt suosiossa on esimerkiksi Aku Ankka.

Aila West sanoo, että lähtökohtien perusteella ei voi ennustaa lapsen tulevaisuutta kovin pitkälle.

– Hänestä voi tulla vaikka mikä kirjailija.


  • Teksti: Tuija Sorjanen
  • Kuvat: Tarmo Lehtosalo