Nuoruus

Älylaiteaikakausi muokkaa nuoria aivoja - mutta miten?

Tietokonepeleistä ja älylaitteiden käytöstä kiistellään monessa perheessä. Onko niistä haittaa vai hyötyä ja missä menee sopivan käytön raja?

1/2018
Totta vai tarua 1 2018

TARUA: Tietokonepelien pelaaminen on haitaksi aivoille 

Maltilliset määrät pelaamista saattavat aivotutkijoiden mukaan olla aivojen kannalta jopa hyödyllistä. Esimerkiksi nopeatempoisten ampumispelien on näytetty kehittävän muun muassa reaktionopeutta ja tarkkaavaisuuden suuntaamista ja siirtämistä. Strategiapelien on puolestaan näytetty kehittävän ongelmanratkaisukykyä.  

Pelaamiseen pätee kuitenkin vanha hyvä sääntö: kohtuus kaikessa. Runsas, ongelmallinen pelaaminen ei ole hyväksi aivoille. Kun pelit alkavat viedä liikaa aikaa liikunnalta, unelta ja sosiaaliselta kanssakäymiseltä, alkavat aivotkin kärsiä. Silloin pelien suotuisia vaikutuksia aivoihin ei enää havaita.

TARUA: Älylaitteiden liikakäyttö voi aiheuttaa adhd:ta 

Viime vuosikymmeninä lasten ja nuorten adhd-diagnoosien määrä on lisääntynyt, mikä on saanut jotkut syyttämään ilmiöstä älylaiteaikakautta. Tutkimusten mukaan adhd:n esiintyvyys väestössä ei kuitenkaan ole merkittävästi kasvanut.

 Vaikka adhd:n syitä ei vielä täysin tunneta, kyseessä on kehityksellinen häiriö, jonka syntyyn geenien ja biologisten tekijöiden tiedetään vaikuttavan oleellisesti. Ei siis ole syytä olettaa, että liiallinen älylaitteiden käyttö, tai mikään muukaan toiminta tai kasvatukseen liittyvä tekijä voisi aiheuttaa adhd:ta. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että runsas ruutuaika lapsuudessa ja nuoruudessa voi olla yhteydessä lievempiin keskittymisvaikeuksiin myöhemmällä iällä.

TOTTA: Runsas ruutuaika on yhteydessä liikunnan vähenemiseen

Tutkimukset ovat osoittaneet, että kasvava ruutuaika on kaiken ikäisillä ihmisillä negatiivisessa yhteydessä liikunnan määrään: mitä enemmän viettää päivittäin aikaa älylaitteiden, pelien ja television parissa, sen vähemmän keskimäärin harrastaa liikuntaa.  

On hyvä kuitenkin huomioida, että jotkin sovellukset, kuten Pokemon Go ja erilaiset tanssi- ja liikuntapelit, kannustavat pelaajiaan liikkumaan.  Riittävä, säännöllinen liikunta on tärkeää aivojen hyvinvoinnille, ja se parantaa tutkitusti aivojen toimintakykyä.   

TARUA: Muisti rapistuu, jos kaiken googlettaa

Ei ole olemassa sellaista tutkimusnäyttöä, jonka perusteella voitaisiin sanoa, että älylaiteaikakauden myötä ihmisten muisti olisi rapistunut. Voi olla jopa tarkoituksenmukaista, että aivojen rajallista prosessointikapasiteettia ei käytetä turhan nippelitiedon ulkoa opetteluun, vaan se ulkoistetaan tietokoneen hakukoneille.

Toisaalta tutkimukset ovat osoittaneet, että hakukoneista huolimatta muisti on edelleen kovassa käytössä. Nippelitietojen sijaan nyt täytyykin muistaa, mistä tieto löytyy. Lisäksi älylaitteiden mahdollistama informaatiotulva edellyttää nyt laajempien asiakokonaisuuksien hallintaa ja muistamista yksittäisten tiedonmurusten sijasta.

TOTTA JA TARUA: Aivot voi treenata älykkäämmäksi

Jotkin aivotreenisovelluksia tarjoavat yritykset ovat joutuneet vaikeuksiin luvattuaan, että heidän sovelluksiaan käyttämällä voi ehkäistä esimerkiksi dementiaa. Tämänkaltaiset väitteet ovat liioiteltuja ja harhaanjohtavia. Esimerkiksi lyhytkestoisen muistin treenaamiseen tarkoitettujen sovellusten ja pelien ei ole voitu osoittaa parantavan oleellisesti muistikykyä. Niiden käyttö johtaa korkeintaan siihen, että suoritus itse pelissä paranee, mutta muissa muistimittareissa ei havaita muutoksia suoriutumisessa.  

Erilaisten aivotreenien harrastaminen voi kuitenkin pitää mielen ja aivot virkeänä, ja ylläpitää siten yleistä aivoterveyttä.  

TOTTA: Älylaitteiden käyttö iltaisin voi häiritä unta

Lukuisat tutkimukset ovat näyttäneet, että älylaitteiden käyttö ennen nukahtamista voi viivästyttää uneen pääsyä ja heikentää unen laatua, sekä lapsilla että aikuisilla. Joitakin yksittäisiä poikkeavia tutkimuksiakin tosin on, joissa tätä yhteyttä ei ole havaittu.  

Tutkijat ovat ehdottaneet, että erityisesti sosiaalisesti aktivoiva toiminta kuten ystävien kanssa viestittely juuri ennen nukahtamista voi piristää ja häiritä nukahtamista. On myös esitetty, että laitteista silmiin lähietäisyydeltä tuleva valo häiritsee aivojen melatoniinin tuotantoa, jolloin aivojen luonnollinen nukahtamisprosessi häiriintyy. Koska riittävä ja hyvälaatuinen uni on kehittyville aivoille elintärkeää, tutkijat suosittelevatkin, että laitteiden käyttö tulisi lopettaa noin tunti ennen nukahtamista.  


  • Teksti: Mona Moisala, psykologian tohtori
  • Kuva: Shutterstock