Nuoruus

Kielelliset ongelmat nuoruusiässä

Lievät kielelliset ongelmat saattavat tulla esille vasta siinä vaiheessa, kun nuori on aloittamassa opintoja tai siirtymässä työelämään. Nuoruusiässä kielellinen erityisvaikeus ilmenee usein lukivaikeutena ja oppimisvaikeuksina.

2/2015
Verkkolehti Nuoruusiässä

Kielelliset vaikeudet ilmenevät nuoruusiässä hyvin yksilöllises­ti. Jos lapsena on diagnosoitu kapea-alainen tai lievä kielellinen erityisvaikeus, on todennäköistä, että vaikeudet ovat lieventyneet jo kou­luikään mennessä. Usein varsinkin puhe selkiytyy lapsen kasvaessa.

Laaja-alaiset vaikeudet näkyvät selvästi myös nuoruus- ja aikuisiässä. Kielellinen erityisvaikeus vaikuttaa arjen sujuvuuteen erityisesti silloin, kun nuori ymmärtää heikosti kuule­maansa tai lukemaansa. Kun näissä taidoissa on ongelmia, se vaikuttaa myös muihin kuin kielellisiin taitoi­hin.

Vaikeuksia opinnoissa

Lieväasteiset kielelliset ongelmat saattavat tulla näkyviin vasta koulu­iässä, kun kielellisiä taitoja vaaditaan yhä enemmän. Joskus ongelmat tu­levat esille vasta siinä vaiheessa, kun nuori on itsenäistymässä ja opiskelu tai työelämä tulee ajankohtaiseksi. Nuoruusiässä kielellinen erityisvai­keus ilmenee usein lukivaikeutena ja laajempina oppimisvaikeuksina.

Usein nuori pärjää hyvin arkikie­len kanssa, mutta opiskelu- tai työelä­mässä ymmärtämisen vaikeudet voi­vat aiheuttaa ongelmia esimerkiksi silloin, kun pitää vastaanottaa pitkiä ja monimutkaisia ohjeistuksia. Tilan­ne voi aiheuttaa sekä nuorelle itsel­leen että lähiympäristölle hämmen­nystä ja turhautumista. Ei ymmärretä, miksi nuori ei pärjää niin hyvin kuin on ajateltu. Nuori saattaa jättää asioi­ta hoitamatta, ei seuraa ohjeistuksia ja sattuu väärinkäsityksiä. Usein myös ajatellaan, että jos nuori on suoriutu­nut koulusta ja opinnoista, hänen kuuluisi pärjätä myös työelämässä.

Itsenäisen elämän aloittamista voivat hankaloittaa myös vaikeudet oman toiminnan ohjauksessa. Van­hemmat ovat usein huolissaan nuo­resta ja kokevat, että hän on laiska tai ettei häntä kiinnosta juuri mikään. Nuoren on vaikea tarttua toimeen ja tehdä aloitteita oli sitten kyse koti­töistä tai harrastuksen aloittamisesta. Nämä vaikeudet hankaloittavat arkea tavallisissakin asioissa: Miten aloittaa siivous? Missä järjestyksessä pestään pyykki? Miten maksetaan laskut?

Myös sosiaaliset tilanteet voivat olla haasteellisia. Nuoren voi olla vaikea sopeutua joukkoon muiden tavoin, koska hän ei välttämättä ym­märrä kaikkea mitä muut puhuvat. Myös tunteiden säätely voi olla vai­keaa. Nuorella ei aina ole ollut edes mahdollisuutta harjoitella sosiaalisia tilanteita ja kaverisuhteita on saatta­nut olla vähän.

Mihin voi ottaa yhteyttä?

Jos nuorella on piirteitä, jotka saatta­vat viitata kielellisiin ongelmiin, kan­nattaa aina hakeutua tutkimuksiin. Sekä puheterapeutit että erityisopet­tajat tekevät yksilöllisiä lukivaikeu­teen liittyviä tutkimuksia. On tärkeää selvittää vaikeuksien laajuus ja tuen tarve, jotta nuori saa tarvitsemansa tukitoimet.

Kouluikäiset voivat saada lähet­teen puheterapeutille esimerkiksi koulupsykologin kautta. Myös Yli­oppilaiden terveydenhuoltosäätiö tarjoaa puheterapeutin tutkimuksia. Itse maksavana asiakkaana voi myös ottaa yhteyttä alueen yksityisiin te­rapeutteihin ja keskustella mahdol­lisuudesta päästä arviointiin. Oman alueen terapeutit löytyvät esimerkik­si Puheterapeuttiliiton verkkosivuilta.

Opiskelijat, joiden oppilaitoksessa on erityisopettajan palveluita, voivat päästä erityisopettajan tutkimuksiin. Erityisopettaja tekee usein yhteistyö­tä koulupsykologin kanssa. Myös eri­tyisopettajan tutkimuksia voi ostaa yksityisiltä palveluntarjoajilta esimer­kiksi lukijärjestöjen kautta.

Jos vaikeudet ovat laajempia ja il­menevät myös esimerkiksi muistin ja keskittymisen alueella, voi olla perus­teltua tehdä neuropsykologinen tut­kimus. Neuropsykologisia tutkimuk­sia tekevät sairaaloiden neurologian ja foniatrian klinikat sekä yksityiset neuropsykologit. Yksityisten neuro­psykologien yhteystietoja löytyy esi­merkiksi Psykologiliiton sivuilta.

Julkisen terveydenhuollon kautta on myös mahdollista päästä neuro­psykologiseen tutkimukseen lääkärin lähetteellä. Myös vakuutusyhtiöt tai työterveyshuolto saattavat korvata tutkimuksesta aiheutuneet kustan­nukset.

Arjen tukikeinot

Tutkimusten perusteella arvioidaan, mitä jatkotoimenpiteitä tarvitaan ja miten tilanteessa edetään. Tukitoi­met ovat aina yksilöllisiä. On tärkeää pohtia yhdessä nuoren kanssa, mistä tukikeinoista olisi hänelle apua.

Nuori voi tarvita selkeitä, lyhyitä ja pilkottuja ohjeistuksia, uusia opis­kelutekniikoita sekä riittävästi aikaa opintojen tai työn suorittamiseen. Usein myös monikanavaisesta opet­tamisesta ja perehdyttämisestä on hyötyä. Monikanavaisuus tarkoittaa esimerkiksi avainsanojen kirjoitta­mista, tekstien ääneen lukemista, äänikirjojen käyttämistä ja asioiden konkreettista näyttämistä. Usein op­piminen tapahtuu parhaiten toimin­nan ja oman tekemisen kautta.

Nuori saattaa tarvita monessa asiassa toisen henkilön tukea. On myös tärkeää, että nuorelle luodaan mahdollisuuksia harjoitella sosiaalis­ta vuorovaikutusta oman ikäistensä kanssa.


  • Teksti: Maria Widenius. Kirjoittaja toimii puheterapeuttina Aivoliitossa.
  • Kuva: Shutterstock