Nuoruus

Opinnot katkolla, työpaikka haussa

Monen erityistä tukea tarvitsevan nuoren tulevaisuuden suunnitelmat kariutuvat opintojen keskeyttämiseen tai työpaikan puuttumiseen. Tukea näissä tilanteissa voi saada usealta eri taholta. Kuopion Nuortentalossa ollaan tyytyväisiä erityisesti matalan kynnyksen palveluihin.

2/2015
Verkkolehti Opinnot katkolla

Erityistä tukea tarvitsevan nuo­ren opinnot saattavat keskey­tyä väliaikaisesti tai nuori voi lopettaa opinnot jopa kokonaan. Myös työhön pääsy voi olla valmistu­misen jälkeen vaikeaa. Työpaikkojen vaatimukset ja alentunut työkyky kohtaavat harvoin, ainakaan helpos­ti. Mitä pidempään nuori on poissa opinnoista tai työmarkkinoilta, sitä vaikeampaa on päästä niihin kiinni.

Aivoliiton Kuopion Nuortentalos­sa etsitään jatkuvasti uusia keinoja nuorten syrjäytymisen ehkäisemi­seksi. Asiakkaina olevien nuorten haasteena ovat kielelliset tai muut neurologiset erityisvaikeudet, jotka vaikuttavat monella tavalla opin­toihin ja työelämään. Nuortenta­lon aluepäällikkö Satu Pasanen on asiakkaansa kanssa usein tilanteessa, jossa opinnot ovat keskeytyneet eikä työpaikkaa löydy.

– Oppilaitosten ryhmäkoot ja opintosuunnitelmien tavoitteet ovat usein haasteellisia. Myös sosiaaliset tilanteet erityisesti suurissa ryhmissä voivat olla vaikeita, hän toteaa.

Jokaiselle nuorelle pyritään silloin löytämään juuri hänelle sopiva polku takaisin opintojen pariin tai työelä­mään. Vaihtoehtoja on useita.

– Nuori saattaa hyötyä esimerkik­si ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavasta koulutuksesta. Yhte­nä vaihtoehtona voi olla myös Kelan järjestämä ammatillinen kuntoutus, Pasanen kertoo.

Ammatilliseen kuntoutukseen voi hakeutua, mikäli työ- tai opiske­lukyky on olennaisesti heikentynyt esimerkiksi fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn, syrjäyty­misvaaran tai elämänhallinnan taito­jen puutteen vuoksi.

– Ammatilliseen kuntoutukseen pääsy on nyt aiempaa helpompaa, sillä viime vuoden alussa voimaan tullut lakimuutos lievensi sen myön­tämisperusteita. Näin yhä useampi nuori pääsee kuntoutukseen, Pasa­nen toteaa.

Matalan kynnyksen palveluja

Kelan lisäksi on olemassa useita toimijoita, joiden palvelujen piiriin nuoret voivat hakeutua. Yhtenä hy­vänä esimerkkinä Pasanen mainitsee matalan kynnyksen palvelut, joihin nuori voi osallistua toimintakykyn­sä mukaan. Näitä ryhmiä järjestävät muun muassa terveydenhuolto ja Helsingin diakonissalaitoksen kehit­tämä Vamos, jonka toiminta on laa­jentunut myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

– Kuka tahansa voi osallistua Va­moksen ryhmiin ilman byrokratiaa. Nuoren ei tarvitse hankkia lausun­toja esimerkiksi lääkäriltä, Kelalta tai työvoimatoimistosta. Riittää, että hän haluaa ottaa askeleen kohti omaa tu­levaisuuttaan, Pasanen korostaa.

Matalan kynnyksen palvelu on osoittautunut toimivaksi, sillä Vamok­sen ryhmään osallistuneista nuorista jopa kaksi kolmesta on vuoden aika­na päässyt kiinni opintoihin, työhön tai niihin valmentavaan toimintaan.

Monissa kunnissa on ollut jo kau­an myös erilaisia nuorten työpajoja, joissa pyritään parantamaan nuoren valmiuksia opiskeluun tai työelä­mään sekä harjoitellaan arjenhal­lintataitoja. Työpajat tekevät tiivistä yhteistyötä työvoimahallinnon ja so­siaalitoimen kanssa.

Nuorta kuunnellen

Satu Pasanen korostaa, että yhteis­kunnassamme on paljon toimin­taa nuorille, joiden opinnot ovat keskeytyneet tai työpaikka jäänyt löytymättä. Myös nuorisotakuu on viime vuosina lisännyt toimijoiden määrää.

Nuorisotakuu takaa jokaiselle al­le 25-vuotiaalle nuorelle esimerkiksi työkokeilu-, työpaja- tai kuntoutus­paikan viimeistään kolmen kuukau­den kuluessa työttömäksi ilmoittau­tumisesta. Nuorisotakuun piirissä ovat myös alle 30-vuotiaat vastaval­mistuneet.

– Nuorisotakuu on parhaimmil­laan moniammatillista yhteistyötä nuoren ympärillä olevien toimijoiden kesken, Pasanen toteaa.

Ongelmana ei siis ole palveluiden vähyys vaan se, että nuoria on vaikea saada näiden palvelujen piiriin.

– Kotiin jäämisen ja sosiaalisen eristäytymisen kierrettä on vaikea katkaista. Se on kuitenkin mahdol­lista. Oikea-aikainen ja nuoren omilla ehdoilla eteneminen tuovat parhaan tuloksen. Nuorta pitää aidosti kuun­nella, hän painottaa.

Tukihenkilö avuksi

Opinto- ja työasioita pohdiskeleva erityisnuori tarvitsee usein rinnal­leen tukihenkilön, joka auttaa selvit­tämään erilaisia vaihtoehtoja ja on mukana tutustumassa palveluihin.

– Usein nuori saa tukea omilta lä­heisiltään, mutta juuri itsenäistymis­vaiheessa oleva erityisnuori saattaa tarvita avukseen ammatillisen tuki­henkilön, Pasanen kertoo.

Ammatillista tukihenkilöpalvelua voi ostaa eri toimijoilta. Maksaja on yleensä kunnan sosiaalitoimi. Myös Aivoliiton Nuortentalo tarjoaa am­matillista tukihenkilöpalvelua. Li­säksi muutamilla järjestöillä, kuten Mannerheimin lastensuojeluliitolla ja SPR:llä, on maksutonta tukihenki­lötoimintaa.

– Erilaisia opiskeluun ja työelä­mään liittyviä palveluita on paljon ja niiden vertailu voi olla nuorelle vaikeaa.

Tukihenkilö auttaa tässä viidakossa ja kulkee nuoren rinnalla kunnes nuori pärjää itsenäisesti. Tär­keintä on edetä nuoren omassa tahdissa, usein pienin askelin, Pasanen korostaa.


  • Teksti: Miia Suoyrjö. Kirjoittaja toimii tiedottajana Aivoliitossa.
  • Kuva: Shutterstock