Nuoruus

Tukea työuran alkuun

Nuoren siirtymistä työelämään voidaan helpottaa monella eri tavalla. Hyväksyvä asenne, positiivinen palaute ja tuen tarpeiden huomioiminen ovat asioita, jotka rakentavat pohjaa onnistuneelle työuralle.

1/2018
Tukea työuran alkuun verkkolehti

Monet lapsuudessa ja nuoruudessa tukitoimia tarvinneet henkilöt tarvitsevat tukea ja vahvempaa ohjausta myös aikuistuessaan, työelämään siirtyessään ja itse työtehtävissä. Siten ikä vuosina ja esimerkiksi täysi-ikäisyys ei voi toimia kriteerinä itseohjautuvuudelle tai tukemattomuudelle. Toisin sanoen se ei poista aikuistuvan nuoren tuen tarvetta.

On hyvä muistaa, että nuori aikuinen toimii sovitusti ja tekee työtehtävänsä, jos hän vain osaa ja kykenee siihen. Seuraavassa läpikäyn muutamia keskeisiä ja merkityksellisiä helposti toteutettavia tuen muotoja työelämässä.

Huomio toimintakykyyn

Tukea tarvitsevan nuoren laaja toimintakyvyn kartoitus on pohjana tukitoimille. On tarpeellista tunnistaa terveyden ja mahdollisten sairauksien, oireiden, toiminnan rajoitusten - ja toisaalta myös yksilön hyvien puolien, vahvuuksien huomiointi nuoren arjessa ja toisaalta työn vaatimassa kontekstissa.

Toimintakyvyn kartoitus voidaan toteuttaa nuoren hoitotahon toimesta tai esimerkiksi työhöntulotarkastuksen osana. Tällöin nuori ja myös työnantaja saavat pohjatietoa minkälaisissa asioissa työpaikalla tarvitaan tarkempaa ohjausta tai muuta tukea. Pelkät lääketieteelliset diagnoosit kun eivät esiinny jokaisella yksilöllä arjessa samankaltaisina eivätkä ota huomioon esimerkiksi nuoren elinympäristöön liittyviä näkökohtia.

Kartoituksella saadaan lisätietoa työtehtävien lisäksi aikuistuvan henkilön tarvitsemista arjen palvelutarpeista tai tuen tarpeista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n Suomeen lanseeraama WHO:n toimintakykyluokitus (ICF) on soveltuva ja tarpeellinen väline aikuistuvan nuoren toimintakykyä arvioitaessa.

Elämänhallinnan tukeminen

Aikuistuvien nuorten elämänhallinnan pulmakohdat nousevat ajoittain julkiseen keskusteluun. Elämänhallinta pohjaakin myös työtehtävien hallinnalle. Esimerkiksi nuoren arjen vuorokausirytmi on tärkeätä olla hallinnassa, jotta henkilö esimerkiksi ymmärtää säännölliset liikunta-, ruokailu- ja unirytmit sekä teknisten laitteiden käytön ajanhallinnan arjessaan. Kannattaakin pohtia, kuka nuoren elämää hallitsee ja myös seuraa, mikäli samaan aikaan tapahtuu myös lapsuudenkodista irtautuminen omaan kotiin.

Suuntaa huomio elämänhallinnan ohella myös sosiaalisiin suhteisiin, perheen ja ystävien tukeen, nuorta motivoiviin asioihin ja harrastuksiin. Määrittele yhdessä nuoren kanssa työpaikan kannalta oleelliset asiat, kuten selvät pelisäännöt työajoille ja tauotukselle sekä mobiililaitteiden käytölle työtehtävien aikana osana ajanhallintaa. Näin asiat on sanottu ääneen ja ymmärretty elämänhallinnan merkitys ja sen osana työpäivien ajanhallinta molemmin puolin – työnantajan ja työntekijän näkökulmasta.

Asenne ratkaisee

Tukea tarvitseva nuori voi myös olla häpeissään tuen tarpeestaan ja ehkä jännittää, miten häneen suhtaudutaan työpaikalla. Uskallanko pyytää apua? Mitä minusta ajatellaan? Teenkö kaiken väärin? Monella nuorella aikuisella on taustalla pettymyksiä ja aikuisten negatiivista asennoitumista eri tavalla toimivaan nuoreen. Nuori bongaa hyvin tarkasti sinun asennettasi.

Nuori aikuinen havaitsee nopeasti, ymmärrätkö häntä ja haluatko auttaa vai feikkaatko ja samalla asennoidut negatiivisesti.  Nuori aikuinen rakentaa luottamusta aikuiseen myös havaitsemansa asenneilmaston kautta. Asenteiden lisäksi saavutettu luottamus on tärkeätä työhön sitoutumisen ja työssä viihtymisen kannalta.

Toiminnanohjauksen tukeminen

Monilla tukea tarvitsevilla nuorilla toiminnanohjaukseen ja sen tukemiseen on syytä kiinnittää huomiota työpaikalla. Toiminnanohjausjärjestelmä on aivojen viimeisinä kehittyviä, yksilön toimintaa sääteleviä järjestelmiä. Järjestelmä kehittyy 20–25 vuoden ikään saakka, joten jonkinlaista ohjausta työpaikalla tarvitsevat kaikki nuoret aikuiset.

Henkilöt, joilla on esimerkiksi neuropsykiatrista oirehdintaa kuten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (adhd), aivoalueiden kehittyminenkään ei korjaa täysin säätelyjärjestelmää. Silloin saatetaan tarvita tukea esimerkiksi työpaikalle ajallaan saapumiseen, oikeassa paikassa oikeaan aikaan olemiseen, työtehtävien aloittamiseen, monivaiheisiin työprosesseihin ja töiden valmiiksi saattamiseen.

Harjoitelkaa vastuunottamista

Jokainen nuori haluaisi ottaa vastuun itsestään ja toimimisestaan, mutta se voi olla hankalaa tai jopa vierasta, harjaantumatonta taitoa. Nuoren työllistymisen vaiheeseen kun liittyy myös vastuu itsestä, ja samalla itsenäistymisen elämänvaihe, jonka myötä tapahtuu erkaantumista huoltajien ohjauksesta. Nuori siis haluaisi ottaa vastuuta, mutta osa tukea tarvitsevista nuorista ei pysty siihen omatoimisesti.

Kronologinen ikä ei myöskään kerro mitään vastuunottokyvystä tukea tarvitsevilla nuorilla. Vastuuseen tulee opetella ja sitä tulee tukea myös työpaikalla. Vähitellen nuorta tulee myös vastuuttaa ja olla ikään kuin työtehtävissäkin vain taustalla varmistamassa, että asiat hoituvat sovitusti. Tässä kohtaa voidaan perustellusti myös kysyä, mikä on rajana nuoren aikuisen tukemisella ja nuoren omalla vastuunotolla? Raja on hyvin yksilöllinen, tuen tarpeesta ja toimintakyvystä osin riippuvaista.

Ympäristön merkitys

Työympäristöä suunniteltaessa tulee huomioida myös työntekijän havaintokanavien toiminta työtehtävien tekemiseen sekä työhyvinvointiin. Esimerkiksi moniin aivoperäisiin sairauksiin tai oireyhtymiin liittyy aistien herkkyyttä (etenkin yliherkkyys) ja aistien kuormittavuutta. Esimerkiksi työhuoneen valkoinen loisteputkivalo voi olla työskentelyä haittaava elementti. Samoin avokonttorin hälinä ja myös akustiikan puuttuminen eivät sovi kaikille tukea tarvitseville nuorille.

Aistit kuormittuvat työpäivän aikana ja ne tarvitsevat vastapainona myös aistien kannalta rauhallisessa tilassa työskentelyä. Anna siis nuorelle vaihtoehtoja ja mahdollista työtilan ympäristön räätälöinti. Työympäristöllä voidaan näin tukea tai rajoittaa henkilön toimintakykyä tehdä työtehtäviään.

Huomaa vahvuudet

Me kaikki janoamme positiivista palautetta, hyväksyntää ja onnistumisen kokemuksia. Myös tukea tarvitsevat nuoret aikuiset haluavat onnistua, näyttää taitonsa ja saada kuulla onnistumisistaan. Huomaa ja sanoita nuorelle hänen vahvat kohtansa niin persoonassa kuin työtehtävien osaamisen kannaltakin.

Voit vahvistaa aikuistuvan ihmisen identiteettiä ja muuttaa nuoren elämän antamalla mahdollisuuden työskennellä räätälöidysti. Se voi antaa elinikäisen kipinän uraan, työhön jossa nuori saa käyttää kiinnostuksen kohteitaan, potentiaaliaan ja vahvuuksiaan jokaisena työpäivänä. Rakennetaan jokaisesta nuoresta arvokas ja merkityksellinen työntekijä.

Erja Sandberg
Erja Sandberg korostaa, että myös tukea tarvitsevat nuoret haluavat näyttää taitonsa ja onnistua.


  • Teksti: Erja Sandberg, kasvatustieteen tohtori, erityispedagogi, www.erjasandberg.eu
  • Kuvituskuva: Shutterstock, henkilökuva: Veikko Somerpuro