Puheenvuoro

Kolumni: Sinnikkäitä ja periksiantamattomia

Oletko koskaan opetellut uutta kieltä tai istunut oman osaamisalasi ulkopuolelle liittyvän erityisaiheen luennolla? Minä olen. Monta kertaa.

1/2017

Verkkolehti minnaluoma










Olen opetellut espanjan ja viittomakielen alkeita ilman hajuakaan ensimmäisestä sanasta tai viittomasta. Olen istunut fysiikan oppitunnilla tajuamatta, mistä tunnilla puhutaan.  Olen joutunut työssäni tilanteisiin, joissa toinen puhuu kieltä, joka kuulostaa kyllä tutulle, mutta josta en ymmärrä käytännössä sanaakaan.

Mitä väljempi kommunikaation tilanne on, minulle – sinulle ja meille kaikille – käy kuin kielivaikeuksisille. Kun emme hahmota emmekä ymmärrä mistä puhutaan, uppoudumme omiin ajatuksiimme. Ja jos olemmekin pinnistelemällä hetken kärryillä, tipahdamme ennen pitkää sanoman kyydistä.

Kielivaikeuksiselle tuttu äidinkielemme on samankaltaista sanojen helinää. Mitä kimurantimpi kielellisen ymmärtämisen ja hahmottamisen vaikeus on, sitä kummallisemmalle tutut suomenkieliset sanat peräkkäin asetettuna kuulostavat.

Monesta kielellisten pulmien kanssa painivasta tuntuu kuin hän istuisi päivästä toiseen vasta-alkajana latinan kielen tunnilla tai seikkailisi hepreankielisessä maailmassa.  Ympärillä soi kielen ja sanojen kakofonia, mutta viesteistä tai sanoista yksikään ei kuulosta tutulle. Alkaa väsyttää ja oma päänsisäinen maailma on ympäröivää kaaosta mielenkiintoisempi.

Ei ole ihme, että moni kielivaikeuksinen saa diagnoosikseen myös vaikeuden oman toiminnan ohjauksessa. Jokainen, joka viettää ummikkona päivän latinankielisessä maailmassa tajuaa, että ennen sanojen ymmärtämistä ohjeiden siirtäminen toiminnan asteelle saattaa olla piirun verran haasteellista.

Helsingin Sanomat valotti tammikuun alussa oivallisesti kielivaikeuksisten tilannetta Suomessa. Jutussa oman tarinansa avasi lukivaikeuksinen toimittaja. Hän antoi sanat ja kasvot sille, miten kielivaikeuksinen saa toistuvasti tuta olevansa uppiniskainen, oppimaton, huonomuistinen ja tyhmä, vielä aikuisenakin.

Samassa tarinassa esitettiin Victor Widellin avoimen lähdekoodin pohjalta luoma teksti, joka kuvaa, miltä tavanomainen juttu kielivaikeuksisen ja kieltä vaikeasti hahmottavan silmissä näyttää. Teksti löytyy verkosta edelleen googlaamalla.

Widellin tekstinäyte on havainnollistava ja hätkähdyttävä.  Sen vilistäviä sanoja silmäillessä neurotyypillinen unohtuu pohtimaan, että ovat he aika sinnikkäitä, periksiantamattomia ja luovia tyyppejä.  Päivästä toiseen.

Ne kielivaikeuksiset.

Minna Luoma


  • Minna Luoma on toimittaja ja sisällöntuottaja sekä kahden lapsen äiti, joka rakastaa sanoja, lukemista ja luontoa.