Puheenvuoro

Pääkirjoitus: Maailma muuttuu

Viime vuonna Suomi täytti 100 vuotta ja Aivoliitto 40 vuotta. Tuona aikana tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet paljon myös niiden lasten ja nuorten elämään, joilla on kielenkehityksen vaikeuksia.

1/2018

Valokuva_TiinaSiiskonen_JussiKoskela_R(002)








Jo Suomen itsenäistymisen alkuvaiheessa ymmärrettiin koulutuksen merkitys ja säädettiin oppivelvollisuuslaki. Siitä huolimatta esimerkiksi puhekyvyttömiä lapsia voitiin vielä pitkään vapauttaa oppivelvollisuudesta. Puhuttiin lapsiafasiasta.

Erityisopetusta oli aluksi tarjolla vain suurimmissa kaupungeissa. Opetuksen ja kuntoutuksen puute tiedostettiin kuitenkin hyvin. Jo 1940-luvulla todettiin, että nopeat toimenpiteet asiantuntevan opetuksen järjestämiseksi afasialapsille olivat välttämättömät. Silti ensimmäinen näille lapsille tarkoitettu erityisluokka perustettiin vasta vuonna 1970. 

Peruskoulu-uudistuksen myötä oppimiseensa tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tarpeet on otettu entistä paremmin huomioon. Nyt saamme olla ylpeitä maailman parhaisiin kuuluvasta koulutusjärjestelmästä, mutta toisaalta koulutukseen kohdistuneet säästöt huolestuttavat. 

1980-luvulla Aivoliitto alkoi kehittää kuntoutusohjaustoimintaa lapsille, joita silloin kutsuttiin dysfaattisiksi. Sen jälkeen kehitys on ollut nopeaa. Varhaiskuntoutuksen merkitys on ymmärretty, ja tietoisuus kielenkehityksen vaikeuksista on lisääntynyt paljon. Aivoliitto on ollut merkittävä viestinviejä näissä asioissa.  

Tämän hetken nuoret ovat saaneet paljon aiempia sukupolvia paremmat eväät elämään, mutta samaan aikaan ympäröivässä yhteiskunnassa on tapahtunut suuria muutoksia. Siksi on hyvä aina pohtia, millaisia kansalais- ja työelämätaitoja nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan, sekä millaista tukea niiden saavuttaminen edellyttää. 

Tässä Kielipolku-lehdessä keskitytäänkin nuorten asioihin. Erinomainen esimerkki omat vahvuutensa ja niiden myötä elämässä paikkansa löytäneestä nuoresta on Viivi Viita, joka toimii vertaisohjaajana nuorten aikuisten ryhmässä. Kokemukset ryhmään kuulumisesta ja hyväksytyksi tulemisesta omana itsenään ovatkin erityisen merkityksellisiä itseluottamuksen ja hyvän aikuisuuden löytymisessä.

Tiina Siiskonen


  • Kirjoittaja on ohjaava opettaja Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa sekä Kielipolun toimitusneuvoston puheenjohtaja.
  • Kuva: Jussi Koskela