Puheenvuoro

Pääkirjoitus: Enää ei vaieta kahdella kielellä

Suomalaiset ovat kansa, joka vaikenee kahdella kielellä. Tämä oli saksalaisen näytelmäkirjailijan, runoilijan ja teatteriohjaajan Bertolt Brechtin havainto hänen odotellessaan pakolaisena Amerikan viisumia Helsingissä vuonna 1940.

3/2017

Verkkolehti Päivi Seppä-Lassila









Jo tuolloin Suomessa puhuttiin paljon muitakin kieliä, mutta nyt kansainvälistymisen ja maahanmuuton myötä kielivalikoima on kasvanut. Myös kaksikulttuuriset liitot ovat yleistyneet ulkomailla työskentelyn, opiskelun ja matkailun lisääntymisen myötä. Kahden kulttuurin perheiden määrä on Suomessa kolminkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä.

Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomen noin 5,5 miljoonan väestöstä suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni ja vieraskielisten määrä kasvoi vuoden 2016 lopussa. Maassamme asui tuolloin 353 993 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Suurimmat vieraskieliset ryhmät olivat venäjä, viro, arabia, somali, englanti, kurdi ja kiina.

Yhä useampi suomalainen on lapsesta asti kaksikielinen. Suomessa asuvien kaksi- ja monikielisten lasten todellista lukumäärää ei tiedetä, koska väestörekisteriin voi merkitä vain yhden äidinkielen. Monikielisten perheiden lapsista kasvaa parhaimmillaan kielitaitoisia ja luontevasti kulttuurien välillä luovivia suomalaisia.

Lapset eivät kasva kaksikieliseksi automaattisesti. Jokainen kahden kulttuurin perhe on erilainen ja vanhemmat valitsevat oman toimintatapansa. Toimiva kaksikielisyys vaatii vanhemmilta aikaa, sitoutumista sekä määrätietoisuutta. Myös ympäristön tukea tarvitaan päiväkodeissa ja kouluissa.

Haasteita löytyy monin verroin enemmän, jos lapsella on kielellinen erityisvaikeus. Sen havaitseminen voi jäädä kaksikielisyyden varjoon ja diagnoosin saaminen saattaa viivästyä. Jotta arki sujuisi, vaaditaan koko perheeltä joustoa ja huumoria, kuten de Nierin perheessä.

Entä kun asutaan ulkomailla, missä ei puhuta kumpaakaan kodin äidinkielistä ja jossa lapsella on kielellinen erityisvaikeus, kuten Minna Ventolan Kiinassa asuvassa perheessä? Tässä lehdessä on paljon asiaa kielellisestä erityisvaikeudesta perheissä, joissa käytössä on enemmän kuin yksi kieli.


Päivi Seppä-Lassila


  • Päivi Seppä-Lassila on lehden toimituspäällikkö ja Aivoliiton viestintäpäällikkö.
  • Kuva: Marita Lundström