Puheenvuoro

Pääkirjoitus: Iloa uusista opituista asioista

Perheiden elämässä tulee vastaan yllättäviä haasteita. Yksi tällainen haaste on varmaankin oman lapsen poikkeava kielenkehitys.

4/2015

Verkkolehti Pirjo Korpilahti








Van­hemmat huomaavat, että iälle tyypilliset kehityspiir­teet eivät toteudu odotetusti. Lastenneuvolakäyn­neillä varmistuvat vanhempien omat ja päiväkodissa syntyneet epäilyt poikkeavasta kehityksestä. Lapsen kehitykseen liittyvien odotusten ja arkitilanteiden väliset erot aiheuttavat ristiriitoja myös arjen toimin­noissa ja vanhempien välisissä suhteissa.

Kieli ja kommunikaatio ovat tärkeimmät väylät omaan yhteisöön liittymisessä. Puutteellisen kieli­taidon omaava lapsi saattaa kohdata vaikeuksia jo varhaisissa kaverisuhteissa ja kielen välityksellä ta­pahtuvassa oppimisessa. Kielellisten taitojen tueksi on useimmilla paikkakunnilla jo varhaisessa kehi­tysvaiheessa saatavilla puheterapeutin tarjoamaa ohjausta, ja lapsen varttuessa säännöllisiä puhete­rapiajaksoja.

Puuttuvat kielelliset taidot saattavat hallita lii­ankin vahvasti lapsen ja vanhemman suhdetta. Vii­saat vanhemmat pysähtyvät ongelmien ratkomisen ohessa miettimään taitoja, joita kehittyvältä lapsel­ta löytyy. Miten lapsi ajattelee ja toimii? Miten hän ratkaisee pulmatilanteita? Mikä saa hänet iloiseksi ja hyvälle mielelle?

Näihin kysymyksiin voi saada vastauksia seuraa­malla lapsen leikkiä. Rakenteleeko lapsi taitavasti Le­go-taloja tai pienoismalleja? Entä onko lapsi erityisen kiinnostunut piirtämisestä ja väreistä? Jotkut lapset ovat puolestaan hyvin rytmisiä ja löytävät laulujen ja rytmileikkien avulla paljon uusia sanoja ja innostuvat musiikin maailmasta. Näitä idullaan olevia, yksilöl­lisiä taitoja voidaan tukea kotioloissa. Mikäli sopiva kerho tai harrastusryhmä löytyy, kannattaa perheen ottaa vastaan positiiviset, lapsen kokonaiskehitystä tukevat haasteet.

Arjen ongelmat tuntuvat pienemmiltä silloin, kun päiviin liittyy iloa uusista opituista asioista. Kysees­sä eivät ole ainoastaan kieliongelmia kompensoivat taidot. Musiikki, laulut ja rytmiikka kantavat kieltä sä­velkulun ja prosodiikan avulla. Liikunnalliset taidot auttavat puolestaan hahmottamaan kielellisiä käsit­teitä ja toimintaohjeita. Lapsen taidekokemukset tu­kevat tunnekäsitteiden ja ilmaisun kehitystä. Lapsen tuottamat kuvat ovat jo itsessään kommunikaatiota. Piirrokset voivat olla väylänä silloin, kun lapsi ei löydä ilmaisua ajatuksilleen.

Lapsen moninaisten taitojen havaitsemisessa ja tukemisessa tarvitaan vastaanottajan herkkyyttä, kykyä tulkita lapsen viestejä ja tuntemuksia. Yhdes­sä tekeminen ja oppiminen tuovat lapselle ja hänen vanhemmalleen iloa ja hetkiä, jotka kehittävät myös kielellisiä taitoja.

Pirjo Korpilahti


  • Pirjo Korpilahti, emeritaprofessori, Turun yliopisto, Kielipolun toimitusneuvoston puheenjohtaja.