Puheenvuoro

Pääkirjoitus: Neuvola lapsiperheen tukena

Pariskunnan elämä muuttuu kokonaan sen jälkeen, kun perhe kasvaa. Tulokas tarvitsee ainakin jommankumman vanhemman läsnäoloa ja huomiota suurimman osan vuorokaudesta.

3/2015

Verkkolehti Päivi Seppä-Lassila









Muistan tuoreen isän hämmennyksen, kun toimme esikoi­semme kotiin: ” Uskooko yhteiskunta tämän pienen ihmisen meidän hoiviimme?” Kyllä vain, pääsimme sairaalan ovista omaan kotiimme ja meidän vastuul­lamme oli vastasyntynyt.

Aika ajoin yhteiskunta tosin halusi meidän käy­vän antamassa tilannepäivityksen neuvolassa. Pie­neen siniseen vihkoon merkittiin lapsen edistymi­nen pituuden, painon ja muiden kehityksen virstan­pylväiden suhteen. ”Kasvaa normaalisti”, ”Kehittyy hienosti” ja muut vastaavat kirjaukset olivat uusien vanhempien kannalta huojentavia: kyllä tässä nyt tehdään jotain oikein.

Neuvola on omiaan vahvistamaan vanhempien uskoa itseensä ja valamaan luottamusta siihen, että vauvasta varttuu terve lapsi. Kuinka arvokas paikka se onkaan silloin, jos vanhemmilla on huolta lapses­taan. Pulmia voi epäillä ja niitä voi olla kasvussa, liik­kumisessa, aistien kehittymisessä, vuorovaikutukses­sa, ääntelyssä ja lukemattomassa muussa seikassa. Tutulta neuvolantädiltä uskaltaa ehkä kysyä asiasta, pyytää lisätietoja tai ohjausta lisätutkimuksiin. Hän on nähnyt satoja tai tuhansia lapsia ja osaa asettaa huolenaiheet oikeille paikoilleen. Sosiaali- ja terveys­ministeriö kuvaa neuvolan tehtäviä näin:

”Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kou­luikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä ter­veyseroja. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia turvallisessa, lap­silähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huo­lenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa.

Neuvolassa pyritään havaitsemaan lapsiperhei­den erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhain ja järjestämään tarkoituksenmukainen tuki ja apu. Lapsi saa neuvolassa rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilaston mukaan lastenneuvolassa toteutui vuonna 2013 yh­teensä 8,3 käyntiä jokaista alle 1-vuotiasta asukasta kohden. Vastaavasti leikki-ikäiset (1–6-vuotiaat) kä­vivät neuvolassa keskimäärin 2,3 kertaa. Neuvola on siis tiiviisti lapsiperheen tukena.

Perusta lasten hyvinvoinnille luotiin lähes sata vuotta sitten. Neuvolaverkoston luomiseen olivat ak­tiivisesti vaikuttamassa muun muassa kenraali Carl Gustaf Mannerheimin sisar Sophie Mannerheim ja sekä ylilääkäri Arvo Ylppö.

”Työn määränpäänä olkoon, että jok’ ainoa Suo­men lapsi äidinkohdusta lähtien ja kautta koko kas­vinaikansa saa oikeutetun osansa siitä hellyydestä ja huolenpidosta, joka yksinään voi laskea pohjan nuorten kehitykselle hyviksi ja hyödyllisiksi kansalai­siksi,” kiteytti Mannerheim tuolloiset haasteet lasten terveydentilan parantamiseksi.

Tämän lehden artikkelit käsittelevät lapsen ter­veyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita ravinnosta liikuntaan ja tietotekniikasta musiikkiharrastukseen vinkeiksi niin vanhemmille kuin neuvoloiden hen­kilökunnalle. Tarjolla on tukeva tietopaketti, joka on tuotettu yhteistyössä Sydänliiton Neuvokkaan perheen kanssa. Neuvokas perhe on osa Yksi elämä -terveystalkoita, jossa ovat mukana Aivoliitto, Diabe­tesliitto ja Sydänliitto.

Päivi Seppä-Lassila


  • Päivi Seppä-Lassila on lehden toimituspäällikkö ja Aivoliiton viestintäpäällikkö.
  • Kuva: Marita Lundström